Koululaisen

kevään ensimmäinen viikko takana.

Visuaalisen kulttuurihistorian luentoa, yhteisöviestintää ja tuotteen suunnittelun perusteita. Viimeistelin myös esitystekniikan Kaledo-ohjelmalla toteutettavat työt, johon kuului mm. oman hameen poikkileikkauskuvat ja tuotekortti. Aikataulussa sain työt palauteltua, niinkuin myös luonnostelun ja piirtämisen luonnoskirjan, jota olisi saanut vielä joulun aikaan täydentää. Minä vaan kirjoittelin joulun aikaan blogia ja valokuvasin... eikä siihen luonnoskirjaan juuri tullut enää lisää sivuja.


Tuotteen suunnittelun perusteiden oppimissisältöön kuului essee jonkun taiteilijan kirjoittamasta kirjasta ja taiteilijan luomisprosessista. Suuren suomalaisen kirja-alessa lampu syttyi päähäni heti bongattuani Hannu Väisäsen Taivaanvartiat 8 eurolla. Kirja kertoo Väisäsen luomistyöstä kirkkomaalausten parissa: "Olin pujottamassa ylleni sunnuntaitaiteen pistävää jouhipaitaa." Väisäsen kielikuvat tässä kirjassa ovat vertaansa vailla. Oikein innosta puhkuen palaan tähän kirjaan ja sen myötä esseen kirjoittamiseen. Juu, luitte oikein, innosta puhkuen.

Samalla mielellä aloitin perjantaiaamuna valmistustekniikat eli nahkaompelun.
Yritin huudella ennen joulua facebookissa vanhoja nahkatakkeja silputtavaksi, mutta vain äidiltäni löytyi yksi ylimääräinen... meinaa vähän huvittaa se, että niitä vanhoja kasarinahkatakkeja haudotaan aarteina siellä varastoiden uumenissa ;) Juu niin minäkin aattelin, että jonain päivänä vielä pitäisin sitä auttamattoman vanhanaikaisen näköistä, rakastakin takkia, mutta nyt on Turkista ostettu nahkatakki palasina. Kiertoon vaan turhakkeet kaapeista!

Pitkä päivä (pitkä perjantai) ommeltiin tyttöjen kanssa nahkatilkkuja: yhdyssauma, laakasauma, ketjutikkisauma, tasoksi avattu ketjutikkisauma, liimasauma, laakasauma siksak-ompeleella, viikattu kulmasauma, kulmasauma ym. Erittäin tärkeää saada tuntuma nahan ompeluun, joka on aivan oma maailmansa verrattuna kankaisiin. Liimausta, vasarointia, eri syötöllä toimivat ompelukoneet ja venymistä, lerpattavia saumoja, silittämällä käristettyä nahkaa... kaikkea tätä hyvä kokeilla tässä vaiheessa... ettei sitten varsinaiseen työhön tulisi kovin näkyviä virheitä. Ui-jui! Taas hirvittää ;)  Lisää harjoittelua seuraavalla kerralla. Mukavaa, uutta ja mielenkiintoista.

Tällaisia tilkkuja syntyi äidin "uhraamasta" takista.

Kulmasaumatilkun päällä hopeakynä,
 jota käytetään nahkatoissa merkitsemiseen,
 maitoliimaa saumojen liimaukseen
 ja klemmaraita nuppineulojen sijaan.