pääsin tapaamaan päiväunelmieni kohteen ;)
Tässä hän nyt on koko komeudessaan, teollinen neulekone.
Vietin päivän koulumme neulestudiossa ihmetellen ja hämmästellen hienoutta.
Innostuksesta soikeana.
Käynnisteltiin ja kokeiltiin, mitäs hän meistä tuumailisi, josko yhteistyötä kokeiltaisiiin.
Alkuun yhteinen kieli oli hiukan hukassa, mutta apujoukkojen voimilla toimintanuotit alkoivat hiljalleen soimaan.
.jpg)
Salaisuudeksi vielä jäi, hyväksyneekö hän minut uudeksi tuttavuudekseen.
Olenko hänelle sopiva yhteistyökumppani?
Kummastako lie kiinni minusta vai hänestä?
Kauan se on minulla kestänyt, päästä unelman äärelle.
.jpg)
Jihuu
VastaaPoistat. Lissu
Äläpä muuta viserrä! ;)
PoistaUpeeta Päivikki! Ja ajattele, mä opin vihdoin käyttään bloggeria yms näitä jutskia! Jotain hyötyä kirjoittajaopinnoista :-P
VastaaPoistaEi me vielä olla ihan kalkkiksia :D Hyvä me!
Poista😀
VastaaPoistaEli nuo ruudut ovat hymynaama! Joko se käsiteollisuuden tuote on pian luovutuskunnossa? :P
VastaaPoistaEiköhän se pian oo... ;)
PoistaHui!
VastaaPoistaAika kunnioitettavan ja pelottavan näköinen tuo Hän. Uskon sinun into piukeena kiertävän Häntä yhteistyöhalukkaana, mutta lievällä ihmettelevällä kunnioituksella. Se innostus tihkuu kyllä, sormesi syyhyävät, aivoissa raksuu ja rutisee, maailmat aukenevat... etkä tahdo pöksyissäsi pysyä.
Tiina
No se on kyllä totta, en meinaa housuissani pysyä... kunhan vaan oppisin häntä käsittelemään!
Poista