Ihan poikki

vaikka on niin positiivinen viikko ollutkin.
Eilen meinasin ihan ratketa, kun pukuhistoriasta pamahti vitonen ja palaute oli niin mannaa, että! "Olit muuten yksi harvoista, joka käytti tutkivaa otetta kirjoittaessaan. Myös lähdekriittinen lähteiden lukutaitosi oli poikkeuksellisen hyvä. Itse asiassa teit tutkimuksellisen selvitystyön"

Systeri meinasi, että kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse ;) joten hiukkasen leuhotin ja henkseleitä paukkuttelin. Niin olin lennokkaana, että viidentoista kilsan lenkkikin meni unelmasykkeillä.

Jokapäiväinen koulumatka alkaa 1900-luvun alussa lakkautetun hautausmaan läpi, nykyisin puisto

Tänään sitten aloiteltiin hommia ryhmänä ja ohjelmassa esiintymisasujen tekoa. Muuta en uskalla projektista vielä paljastaa, mutta sitten kun puvut ovat valmiina ja steitsillä, niin voin hiukan hehkuttaa taas...
Minä kuulun brodeerausryhmään ja tänään testailtiin tukikankaita.

Yritä nyt olla asiallinen näiden kanssa :D taustalla pullistelee My dear Emma Wild. Käykäähän kurkkaamassa tuota laatunaista, joka on mun epävirallinen enkun koutsi.


Laatusakkiahan me ollaan kaikkityyni. Toinen blogisti peukuttaa tässä etualalla, tosin nyt en Helzun sivua löydä muualta kuin tuolta deviantista?

Ja iltapäivällä ryhdyin näille ihanaisille naisille (jotka siis kaikki voisivat olla mun tyttäriäni) neuleopeksi. Aloitettiin muotoiluprojekti, jonka tavoitteena olis saada jotain mukavaa aikaan neulekoneella.
Ja kas, niuhot neulekoneet eivät meinanneet totella, vain silloin kun äiti (=minä) seisoi tuimana vieressä. Joo, kyllä me nuo masiinat vielä tavoille opetetaan. Suihkis vaan ja alkaa neuleita pukata.