Niin kotona

ja iso huokaus!

Vaikka välillä mielessä käy sunnuntai ja junalipun tilaaminen. Ensi sunnuntaina en tarvitse junalippua ja sitä yritän aivoihini iskostaa.

Paitapusorosta tuli aika kiva... vaikka tietenkään ompelija itse ei siihen ole täysin tyytyväinen. Melkoisen tiukalla aikataululla sen surruuttelin. Jos olisi ollut aikaa, muutoksia olisi tullut yhden- ja toisenlaisia. Ei ollut aikaa, ei tullut muutoksia. Malli on kyllä kiva ja istuu minulle oikein hyvin, pitääkin istua, kun on omilla mitoilla ja kaavoilla tehty. Mietittiin tehdessä, että korostaako rypytys rintoja liikaa, kun ne eivät ole mitkään sievät ja pienoiset... Mielestäni näyttää kuitenkin ihan kivalta, ei korostu riipputissit, EIHÄN?! Esittelyssä opettaja meinasi että selkäpuoli istuu täydellisesti.
Kuvat ovat taas noita kännyotoksia, kun paita tosiaan jäi koululle arvioitavaksi. Nyt ei siis ollut vara valita viidenkymmenen kuvan koosteesta hyvää ilmettä :D Tämän näköinen irvistelijä siis oikiasti oon.

Viimeisenä koulupäivänä piti vielä hiukan itkeä tirauttaa psyykkisesti rankkaa kevättä. Voin kertoa olleeni fyysisesti paikalla, mutta aivot ovat olleet välillä täysin pihalla. Käsitelty on asioita, joista ei ole minkäänlaista mielikuvaa, siis totaalisia black outteja, vähän pelottavaakin huomata sellaista. Mutta ne sallittiin minulle ja luokkakaverit ovat pitäneet minusta hyvää huolta!

Hommat jatkuvat tässä kotosalla. Pukuhistorian suoritan kesällä virtuaaliopintoina ja muutakin koulujuttua on työn alla. Mm. One Day Desing-shoppiin suunnittelin tekeväni pinon villasukkia.
Jepulis! Jatketaanpas seuraavan kerran juttua jos ja kun saan hiukan kuvia Kattilahallin muotinäytöksestä.