Olen ollut viikon kotosalla, että saisin rästissä olevat esseet työstettyä ja onnistuihan se.
Kotona on hyvä rauha kirjoitella, kun muu väki on koulussa.
Loppuviikosta sain raivattua työhuoneeseenkin tilaa, jotta sinne olisi mukavampi mennä työskentelemään. Mukava oli mennä... ja saman tien siellä näytti tältä:
Torstaista taisi tulla kokonaisuudessaan sellainen tuhertelu päivä. Vapauta itsestäsi piirtäjä.
Voin kai kertoa, että kotona piirtämiseen tuli lukko vuosi sitten: Olin juuri jäänyt hiihtolomalle ja kasannut piirrustus- ja maalaustarvikkeet ensimmäistä portfoliotyöskentelyä varten, kun äidiltäni tuli hätäinen puhelu. Sen jälkeen hiihtolomaviikko eteni kuin painajainen.
Sellainen lukko siitä jäi, että pelkään maalaamista kotona ja pelot yhdistyvät isän kuolemaan.
Elämä etenee omia polkujaan, eikä niitä polkuja voi väistellä.
Mentävä on ja luotettava tulevaisuuteen.
Neulekonejuttuja on uusia työn alla, mielenkiintoisia kokeiluita...
melkein toivoisin, että ehtisin sitten Aallossa näitä kokeiluita jatkaa. Nyt nämä viimeiset viikot ovat kovin koulutöiden täytteiset, joten täytyy vaan suoriutua kaikesta, että voi sitten heittäytyä uuteen.
Ihanaa varmaan kaikesta huolimatta kotona ahertaa! Mitä sinä mulle tuossa kudot, kun on aivan minun värit?
VastaaPoistaNää on vaan sellasia uusia pintakokeiluita... Pitäisi saada niitä työstää lisää, että alkaisi jotain syntyä, ajatuksia toki on
PoistaMinulla oli kukkapenkin suunnittelu kolme vuotta jumissa samanlaisesta syystä. <3
VastaaPoistaKipeitä lukkoja, mutta äitini sanoo, että aika armahtaa.
PoistaIhanaa, että sait vapautettua itsestäsi piirtäjän esiin, kaiken kipeän jälkeen! Kotoisan ja onnellisen näköistä :) Tuo kynäkuva on U P E A! ja onnea valmiista esseistä! mäkin sain viime viikolla aikaan vaikka mitä, ja tämä toinen vapaaviikkoni onkin mennyt mietiskellessä. Ehkä tein jo viime viikolla kahden viikon hommat...
VastaaPoistaKiitos kuvakehuista Satu ja HYVÄ ME AIKUISET opiskelijat, kyllä me näistä kaikista selvitään... kun ei mietitä minä päivämääränä ;)
PoistaAaaa'ai. lukkoja vai, niitähän tahtoo kertyä.
VastaaPoistaTiedän tuon tunteen ja alitajunnan aiheuttamat pelkoskenariot milloin mistäkin.
Mutta kipeät asiat piirtyvät ainakin minun kovalevylle kauhean syvälle...
Muistan yhä, missä olin ja miltä se tuntui kun sain sinulta tekstarin...
Joo, kahavitellaan vaan, ollaan vaikka tuppisuina jos ei jutuntynkää keksitä ;-)
Pistähän viestiä, minut löytää kyllä aika varmasti kotopuolesta...
Tiina
Voi olla vaikiaa keksiä juttua, mutta yritetään kauhiasti!
PoistaTee semmoisia neliskanttisia ja suorakaiteen mallisia koepaloja ja niistä sitten peitto... Olisi mahtavan elävä pinta! :D
VastaaPoistaTulis melkoisen kallis peitto... nuo palaset eivät nimittäin synny koneellakkaan ihan suit-sait sukkelaan...
Poista