Pääsin vauhtiin

viime viikonloppuna noissa näpertelyissä. Täytyy vaan toivoa, että vauhti loppuu tähän hiihtoloman loppuun... Jospa olis voimia palata taas siihen konseptointiin, joka ei nyt juuri nostata suuria intohimoja :( Neulekone huutelee paljon kutsuvammin kuin tämä tietsikka, mutta olen päättänyt, että muotoilun menetelmät ensin valmiiksi. Hoh-hoi!

Hiihtolomaviikko on siis kulunut hiidellessä, reissatessa ja askarrellessa. Minulla on ollut vuosia säilössä laatikollinen olkia ja nyt oli sopiva hetki kaivaa aarteet kätköistä. Jotenkin olin saanut päähäni, että tuollaiselle maalatulle munalle pitäisi tehdä arvoisensa ripustuspaikka. Kun kirjastosta löytyi Eija Kosken Himmeli-kirja, alkoi päässäni raksuttaa omanlainen Himmelimalli. Vielä kirjasta luin, että ennen himmelin koristeena on käytetty marjoista munankuoriin, kaikkea mahdollista, ajattelin, että oikealla tiellä ollaan pääsiäishimmelin suhteen. Jos ette ole ennen kuulleet pääsiäishimmelistä, niin nyt kuulitte!
Tuumasta toimeen.

Hirmuisen mukavaa ja vaarallisen koukuttavaa hommaa. Tämä olis sellaista "kokoonnutaan porukalla pöydänympärille, rupatellaan ja näperrellään"- juttu. Pisankamunien maalaaminen oli enemmän hiljentymistä omiin sisäisiin mietteissiin.
Tuo muna, joka pääsi näin hienolle paikalle on Sirpan tekemä, halusin tuon hepan itselleni, kun olen sitä hevosta hiukan voimaeläimekseni tulkinnut.

Oljet olivat aika hauraita käsitellä vaikka niitä liottelinkin, mutta mielestäni sain ihan onnistuneen työn aikaiseksi. Mielessä olisi aika paljon ideoita  tälle tekniikalle, mutta nyt täytyy malttaa ja keskittyä loppukevät kouluhommiin.