tiistai 5. huhtikuuta 2016

Viikko meni

yhtä topin tekelettä viilatessa, mutta pahuksen kaunis siitä tuli, vaikka vastustikin. En muista enää monestikko purin, kannatti kuitenkin purkuhomma ja tuskastelu. Olisi niin mukava teille näyttää ja hehkuttaa, katsokaa tein hienon!

Sen sijaan laitan kuvia askarteluistani... tunnustan, en pystynyt pitämään näppejäni irti näistä lasiputkista, kun ne kaupassa osuivat silmiini... eeen yhtään niitä hakenut, hyppäsivät sieltä hyllyn välistä ja huusivat: ota mukaan! ;) Ihan kummalliselta tuntuu tämä tuska askarrella jotain pientä nyt just, kun pitäisi keskittyä opparin kirjoittamiseen. No tämän taisin askarrella pitkänä perjantaina eli kyllä silloin sai pitää vapaata opparista.



Hämärässä harmaudessa olen täällä nyt turvassa, aurinko ei kutsu pihalle kukkapenkkiä kuopsuttelemaan. Päivän elämyksen tarjosin juuri itselleni: kupillinen kahvia ja manchego-juustoa hunajalla ryyditettynä. Ai-jai, kyllä nyt pitäisi kirjoittamisen sujua.
Paljon kiitoksia kaikilla viestimillä lähetetyistä tsemppiviesteistä, vähän aikaa taas jaksaa... kunnes alan viimeistellä seuraavaa mallisto-projektia, luultavasti silloinkin menee hermot.


2 kommenttia:

  1. Kädentyöt tekevät aina hyvää aivoille, joten varmaan myös opparillesi :). Kaunis lopputulos lasiputkista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Ninnu tuesta, sanotpa tuon niin hienosti, ettei paremmasta väliä :) Mun aivothan tätä tarvii!!!

      Poista