Ailahtelevainen

ja kovin herkkä on ollut mielenlaatu isäinpäivän alla.

Pettymykset ovat tuntuneet hirvittävän suurilta. Muotoilijan työssä risahduksilta ei voi välttyä.
Suunnittelijat muotoilevat suuria ja toteutus ei aina olekkaan sitä mitä on kuviteltu. Palaute ei välttämättä mene oikeaan osoitteeseen ja niin edespäin. Maltoin kuitenkin viikolla olla kirjoittamatta näistä. Silloin kun harmistus ja mielipaha on syvimmillään, niin harkintakin meinaa pettää.
Sain kameralla maalattua niin osuvan mielenmaiseman:

Kun tulen kotiin pää nollaantuu ja elämä helpottuu.
Jos minulla ei olisi nyt ylimääräisenä teolliseen neulekoneeseen tutustumista, niin motivaatio olisi aika vähissä. Taitaa olla sellainen aika vuodesta, että tarvitsisin tsemppausta kotoa lähtemiseen...

Meidän iskä sai omat pitkät sukat isänpäivälahjaksi.
Miksi ei miehille? Tälle vilukissalle ovat ainakin mieluiset.