torstai 4. syyskuuta 2014

Matkanteko

alkoi taas.

Pieni pettymys heti alkuun: neuleopintoja ei tänä vuonna ole mahdollista saada.
Harmittaa siksi, että koko hakuni Hamkin muotoilijaopintoihin perustuu mainosten luomiin mielikuviin Hamkin hienosta neulestudiosta... juupa-juu... hieno neulestudio on olemassa fyysisesti, mutta sen käyttöaste on surkea ja tänä vuonna talossa ei ole opettajaa, joka neulestudiota osaisi käyttää.
Eilen olin asiasta oikeasti harmissani, nyt harmitus on hiukan lientynyt, ehkä opin muita juttuja... Ehkä opetan muille neuleen teosta sen mitä minulla siitä on annettavaa. Katsotaan mitä tuleman pitää.

Tänään englannin tunnilla meidän piti keskustella smalltalkkia eli tehdä tikusta asiaa. Asioiden aiheita annettiin lappusilla. Eräässä lapussa kysyttiin, luetko blogeja? Mitäs mun kamut vastaa: "Noou", jotkut katselevat kuvia. Niin, enhän itsekkään juuri lue, kirjoittelen vaan. Nuo Elina, Satu, Tiina ja Eija ovat sellaisia "kamuja", joiden kuulumisia seuraan ja sitten Ekstriimin puolella on muutama kamu joiden tekemiset haluan tietää, muuten sitten tunnustan, että suurin blogienlukunälkäni on laantunut. Ainahan voitte vinkata, jos jotain uutta ja mullistavaa löytyy! Sisustamiset, rempat, neuleet ym. ovat alkaneet toistaa itseään, eivät herätä mielenkiintoa.

Toisaalta tykkään, että bloggaaminen olis vastavuoroista, haluaisin siis tietää että kaverikin käy joskus juttujani lukemassa, se on kyllä tooosi tärkeää... vaikkakin päiväkirjamaisesti issekseni höpöttelen, kommentteja kaipaan. Joskus on tekstejä joihin on vaikea kommentoida mitään, silloin olis hyvä olla "tykkäys-nappi", joka tarkoittais, että kävin kurkkaamassa... tavallaanhan minulla sellainen on tuolla facebookin puolella. Kaikki tämä pohdinta lähti juuri tuosta englannin tunnilla höpötetystä "do you read blogs?"


Enkusta oon kyllä innossani ja niin olin plastisestakin.
Aamu alkoi oikein tavoista poiketen, että pistetääs hihat heilumaan ja savi muotoutumaan. Jo vain kävi laatuun. Yhdeksästä puoli kahteen pakerrettiin. Opin taas ihan uudenlaista saventyöstö tapaa: lastalla.

Näin olen päässyt toisen kouluvuoden alkuun, intoa piisaa, pienistä pettymyksistä huolimatta.
Mielenkiinnolla odotan huomisaamun tuotesuunnittelutunteja, millainen projekti meitä siellä odottaa.



12 kommenttia:

  1. Hienostihan se savi muotoutui ja small talk myös! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä! On meillä vaan niin ainutlaatuinen porukkakin, kaivannut olin tätä meidän yhdessätekemisen meininkiä! Kiitos Vivian!

      Poista
  2. Okei, huijasin. Käyn mä aina siun tekstit lukemassa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua huijari-Kiia ;) Nooh, kiva kun käyt säilyy tää mun bloggausmotivaatio. Olette te muruset aika ihania!

      Poista
  3. Anonyymi9/04/2014

    Ihmekös tuo, että tuli niin hienoa jälkeä kun oli tuttu työkalukin remonttihommista tuo lasta. Kuulostat yhtä innostuneelta koululaiselta kuin ekaluokkalaiset :) Tsemppiä taas opintoihin. t:Sirpa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tiiäthän minut Sirpa, ikuinen lapsi, kai siis innokas koululainenkin... toivottavasti en kuitenkaan ikuisesti ;) Kiitos tsempeistä!

      Poista
  4. Neuleesi ovat ihania, mistäpä tietää, jos löydät jonku aivan uuden inspiksen alan! Onnea opiskeluun!

    Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koskaan ei voi tietää... paitsi silti mulla on sellainen tuntuma, että jos neuleet ovat olleet tähän asti mun juttu, niin miksi ne siitä enää näin viiskymppisellä muuttuis. En koe ompelua vieläkään omakseni vaikka sen jollainlailla haltsaan. Niin se vaan on, mutta silti avoimin mielin, aina vaan. Kiitos Leena!

      Poista
  5. Päivikki, ihana, hei! Mahtava tuo sun savityö! Ja elävä malli teillä? Oih!! Mä täällä kuolaan tuotesuunnittelua ja kaikkea, meillä kun enää vaan esseetä toisen perään, kaikki tekeminen on jo tehty, nyt vaan kirjotetaan. Ja täällä olen, vastavuoroisuus välillä unohtuu, mutta olen ja käyn ja tulen jatkossakin:) Kiitos kun säkin käyt. Kaikkea hyvää syksyyn , opintoihin, elämään. Halaus, sinä ihana nainen siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Savi oli paljon enemmän mun väline kuin hiili, alaston mallin kuvaamisessa jotenkin luontevampi. Mittasuhteen ja muut muodot tulivat helpommin paikoilleen muovaamalla kuin piirtämällä. Kauhulla odotan sitä viimeistä puoltavuotta... opparin tekoa ja kirjoittamista, huh! Tsemppiä sinulle siihen!

      Poista
  6. Hei Päivikki!

    Olen minäkin käynyt tuon tuostakin kurkkimassa, oletko postannut uutta muotoilun saralla. Samalla olen hengästyneenä lukenut liikkumistasi ekstriimin puolella. Mutta monta kertaa ne ovat semmoisia pikaklikkauksia, eikä tule jätettyä viestiä...
    Olen minäkin savi- ja lasikurssille ilmoittautunut. Paas kattoo, mitä makkaavia miehiä minä väännän kimpaleista...

    Opiskelun iloa, intoa ja avointa mieltä uusille asioille.

    Näe syksy värillisenä, siis nauti matkasta muotoilijaksi;-)

    Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidin tästä muotoilusta ihan kunnon kesäloman, kevät oli kaikella tavalla niin rankka, että vaati täyden irtioton... tarkoittaa siis pään nollausta noilla muilla keinoilla, niinkuin pyöräily, juoksu, suunnistus ym. jotka saattaa lukijaakin hengästyttää ;)
      Oon määkin käynyt sun juttuja lukemassa ja tunnustan, että välillä oon ollut hätää kärsimässä teidän kanssa vaikka nimenomaan oot kieltänyt. Reetta vaikuttaa kyllä sellaiselta soturilta, että pois alta risut ja männynkävyt!
      Näinä päivinä kotoa on vaikiaa tehdä lähtöä, kun puut roikkuu omppuja täynnä ja neuleinspiraatiota puskee jostain vanhasta lankaläjästä. Koti on niiiin koti, kummallista :)

      Poista